Aloitus
Töitä tehdessä itselleni heräsi ajatus tehdä blogi, joka keskittyisi kissoihin. Erityisesti hetkiä näiden hoitokisujen kanssa. Vaikka jaan kuvia omaan henkilökohtaiseen instagramin puolelle niin ajattelin, että ehkä blogi oli täydellinen paikka jonne jakaa pieniä hetkiä näiden söpöliinien kanssa. Ei sitä instaa viitsi pelkillä kissakuvilla tukkia. Monenlaisia blogeja välillä tullut tehtyä niin käsitöihin kuin ruokaan ja arkisiin hetkiin liittyviä. Ehkä blogimaailma on itselleni jonkinlainen päiväkirja.
Lapsuudessani meillä oli kotona maatiaiskissan ja jonkun rotukissan sekoitus. Pörri oli hyvin pitkäkarvainen ja erikoisen värinen. Pörrin ja hänen lapsensa kohtalo oli kuitenkin päättyi ikävästi eläintenvihaavan talonmiehen takia.
Vuosia kului ja lopulta tapasin nykyisen mieheni jonka perheessä oli silloin Hyrrä niminen kissa, joka jossain vaiheessa meilläkin kävi hoidossa ja sitä kautta kissakuumeeni iski jälleen. Jossain vaiheessa hankittiin meille ensimmäinen yhteinen kissa. Jonka taustasta ei kauheasti ollut tietoa. Eurooppalainen ja lisäksi varmaan jotain rotukissaa siron ruumiinrakenteen perusteella.
Aluksi ajattelin, että opetan hänet valjaisiin myös mökillä. Ei ihan mennyt niin kuin suunnittelin. Heti kun sai mahdollisuuden mökillä livistää ulos niin hän teki sen. Ehkä olin se vastuuton kissanomistaja, joka luovutti. Loppujen lopuksi kaupunkikissa pääsi jokaisen kesänä mökkeilemään ja sai vapaasti ulkona käydä. Välillä jäi jopa anopille viikoksi hoitoon mökille. Enimmäkseen otti aurinkoa nurmikolla ja nautiskeli elämästä loppuun saakka. Olihan se 14 vuotta kuitenkin kissalle aika hyvä ikä ilman sen suurempia sairauksia.
Varmaan puolisen vuotta kissamme menetyksen jälkeen muistan googlettaneeni jotain kissajuttuja ja törmäsin pawshake sivustoon. Ihan mielenkiinnosta ajattelin kokeilla tuota kissanhoitoa, josta saisi samalla lisätuloa pienipalkkaisena duunarina. Ensimmäinen puoli vuotta oli tietysti tosi hiljaista. Kunnes kesä sitten koitti niin alkoi joitakin yhteydenottoja tulla. Vieläkin tässä ollaan monen vuoden jälkeen edelleen tämän harrastuksen parissa.
Olen tosi kiitollinen siitä, että omistajat ovat jättäneet arvosteluja. Ehkä niiden alkuaikojen jälkeen tämä on vielä paremmin alkanut sujumaan. Toki aina työt hieman rajoittaa, mutta ei hirveästi. Ehkä yllätyksenä viimeisen vuoden aikana on ollut se ettei kaikki ihmiset tajua kuinka tämä on itselleni harrastusta eikä päätyö ja kuinka jotkut ei halua jättää kissaa sen takia, että kissa joutuisi olemaan 8 h yksin. Se on hieman hämmentänyt, koska kissathan yleensä ovat todella itsenäisiä, vaikka jokainen kissa onkin erilainen luonteeltaan.
Mitä enemmän ihmiset ottaa yhteyttä niin sitä vaikeampaa tästä on luopua. Luulen ettei tule vähään aikaan omaa kissa hankittua ennen kuin on säästössä jotakin. Kaikki kissanhoitokulut olenkin laskuihin ja lainoihin pistänyt, joka on tietysti helpottanut taloudellisesti omaa elämää, kun on saanut isompia laskuja maksettua. Itse olin viime vuonna 3 kertaa lomautettuna joten kaikki säästetyt rahat tuli tarpeeseen. Edelleen myös pitää korovuosilla otettuna lainoja maksella pois. Kova luotto on, että tänä vuonna ne maksetaan pois. Tällaisena aikana tällainen sivutyö on erittäin tervetullut. Toivon kuitenkin, että tänä vuonnakin tulee ihania hoitokisuja käymään ja pääsen lisää tutustumaan erilaisiin rotuihin.






Kommentit
Lähetä kommentti